Munista

Silmäluomen sisäpinta
kuin auringon keltuainen.
Kuoren on ennemmin
tai myöhemmin haljettava
ettei sisältö mätäne.
Vatkaan sen vaahdoksi
- haisee raa'alta kalalta

Keskiharmaus

Minä katsoin ja näin
haalean keskiharmaan
kaikessa mitä näin
ei ollut ripustamisella
merkitystä varmaan:
sama oikein- ja väärinpäin
pelkän keskiharmaan

Hengitys

kosketuksesi muisto

liidun pölyä

puhallan sormenpäihin

Hengitys

Aurinko nousee ja laskee

hiukset ja kynnet ja hampaat

kasvaa ja tipahtaa

Hengitys lakkaa

muistosi

tuhkaa sataa

Auringon noustessa

Hengitys

Suuri loiskaus

Minä hukun kun katselen takaraivojanne bussissa
Minä hukun kuin särjen puhjennut uimarakko
Minä hukun huulista, kuiskauksista, äänistä
Olen sadevesi ämpärissä vettä loputtomasti polkeva päästäinen

Minä hukun! Minä hukun! Minä hukun!

Minä hukun harmaan jokaisesta sävystä, betonin karkeasta pinnasta
Päihdeklinikan nainen nauraa minulle kun haukon henkeä kasvot märkinä
Minä hukun viiniin, uusintoihin - vaaleaan leipään
Minä hukun keskeytetyistä yhdynnöistä

Minä hukun! Minä hukun! Minä hukun!

Minä hukun väärin tulkitusta sanasta, vilkaisusta joka vaihtuu tuijotukseksi
Huulet sinisinä poimin tärisevin käsin tyhjiä lääkeliuskoja asuntoni muovimatolta
Hukun kun kuulen naapurissa naisen huutavan pelastajaa- loppu yön hiljaisuudesta
Minä hukun kansaneläkelaitoksen puhelinpalvelun jonotusmusiikista

Minä hukun! Minä hukun! Minä hukun!

Olen kuin yötaivaan tyhjiötä halkovan kirveen hamara
Olen vakuumiin pakattua sokerivettä, tukehtuva kuiskaus onnesta
Kasvoille tuhansin käsin painettu sellofaani
Saippuakuplan sisällä olevaa käytettyä ilmaa

Minä hukun! Minä hukun!

Ohikulkijan aiheuttama ilmavirta tuuppaa nurin
Sikiökalvo repeää - mätä valuu ulos -
Hengitän