Minä hukun kun katselen takaraivojanne bussissa
Minä hukun kuin särjen puhjennut uimarakko
Minä hukun huulista, kuiskauksista, äänistä
Olen sadevesi ämpärissä vettä loputtomasti polkeva päästäinen
Minä hukun! Minä hukun! Minä hukun!
Minä hukun harmaan jokaisesta sävystä, betonin karkeasta pinnasta
Päihdeklinikan nainen nauraa minulle kun haukon henkeä kasvot märkinä
Minä hukun viiniin, uusintoihin - vaaleaan leipään
Minä hukun keskeytetyistä yhdynnöistä
Minä hukun! Minä hukun! Minä hukun!
Minä hukun väärin tulkitusta sanasta, vilkaisusta joka vaihtuu tuijotukseksi
Huulet sinisinä poimin tärisevin käsin tyhjiä lääkeliuskoja asuntoni muovimatolta
Hukun kun kuulen naapurissa naisen huutavan pelastajaa- loppu yön hiljaisuudesta
Minä hukun kansaneläkelaitoksen puhelinpalvelun jonotusmusiikista
Minä hukun! Minä hukun! Minä hukun!
Olen kuin yötaivaan tyhjiötä halkovan kirveen hamara
Olen vakuumiin pakattua sokerivettä, tukehtuva kuiskaus onnesta
Kasvoille tuhansin käsin painettu sellofaani
Saippuakuplan sisällä olevaa käytettyä ilmaa
Minä hukun! Minä hukun!
Ohikulkijan aiheuttama ilmavirta tuuppaa nurin
Sikiökalvo repeää - mätä valuu ulos -
Hengitän
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti